Elämää järjen tuolla puolen

Muun muassa Francis Picabian suuhun on laitettu sitaatti, kun taide saapuu paikalle, elämä katoaa pois.
Modernin ajan taide on etsinyt elämää järjen maailman ulkopuolelta.
Itä-karjalasta, Tyynen valtameren saarilta, mielisairaaloista, lastentarhoista, eläintarhoista, päihteistä.



Ensimmäisen maailmansodan mielettömyydessä syntynyt Dada löysi rationaalisen maailman takaa viattoman kauneuden. Kurt Schwitters on Dadan tärkeimpiä taiteilijoita. Ursonate-runoa on sanottu 1900-luvun tärkeimmäksi äänirunoksi. Ja jos me elämme audiovisuaalisen kulttuurin aikaa, kaipa runoa voi tällä hetkellä pitää 1900-luvun tärkeimpänä runona.

Valikoima Ursonate-runon tulkintoja.
Ursonate-runon teksti.

Mikä tekee tästä runosta ajankohtaisen nyt?

Keskustelu Juha Vuorisen teosten arvosta palautti mieleeni ikivanhoja juttuja.
Pari vuosikymmentä sitten elokuvatutkijat Turussa tutkivat innolla Uuno Turhapuro -elokuvia.
Jos Uunoja tutkimalla löytää tärkeitä asioita ajastamme ja kulttuuristamme, eivätkö Uunot ole silloin suurta taidetta?
Mikä on teoksen ja tulkinnan suhde?
Jos me elämme pinnallisessa, tyhmässä ja rumassa maailmassa ja jos me olemme yhtä kauheita kuin aikamme, millaista tämän ajan taiteen silloin pitäisi olla?

Pitäisikö minun lukea Juha Vuorista?
Jos hän on aikamme luetuimpia suomalaisia kirjailijoita, hänen kuvansa 2000-luvun Suomesta ja suomalaisuudesta täytyy olla merkityksellinen.

Ehkä pitäydyn kuitenkin korkeassa taiteessa.
Jatkan Ursonate-runon eri tulkintojen kuuntelemista.
Runo tuo minulle hyvän mielen.
En edes yritä ymmärtää miksi.
Ehkä kyse on alkuperäisestä kauneudesta.
Totuudesta.